Sharps-karbiini

Sharps-kiväärit ja karbiinit olivat tuotannossa useina versioina ja useille kalipeereille pesitettyinä vuodesta 1850 vuoteen 1881. Ase oli kertalaukeava, mutta takaa ladattavana helposti ja nopeasti ladattavissa, jolloin käytännön tulinopeus oli 8-10 laukausta minuutissa.

Ensimmäiset Sharps-mallit käyttivät paperihylsyistä patruunaa (kalipeeri .50, .52, .54 ja .577) ja nallilukkoa. Paperipatruuna korvattiin 1860-luvulla vastikään kehitetyllä metallihylsyisellä patruunalla, jolle pesitettyjä Sharpseja valmistettiin kalipeerien .40 ja .60 välillä. Paperipatruunalle valmistetut aseet oli myös suhteellisen helppo muuntaa metallihylsyiselle patruunalle (mm. .50-70 ja .52-70).

Sharps-kiväärit eivät olleet erityisen suosittuja armeijakäytössä, mutta kompaktimmat karbiinit nousivat suureen suosioon erityisesti ratsuväen keskuudessa. USA:n pohjoisvaltioiden armeija hankki kaiken kaikkiaan noin 10 000 Sharps-kivääriä ja lähes 80 000 karbiinia. Suustaladattaviin kertalaukauskivääreihin verrattuna takaaladattava Sharps oli erittäin tulivoimainen ase. Haittapuolena oli suustaladattaviin musketteihin verrattuna kolminkertainen hinta ja monet upseerit olivat lisäksi huolissaan suuren tulinopeuden johtavan ampumatarvikkeiden haaskaamiseen. USA:n sisällissodassa sekä pohjois- että etelävaltioiden joukoilla oli runsaasti suustaladattaviin aseisiin verrattuna moderneja Sharps-karbiineja, ja Sharpsit olivat sisällissodan tunnusomaisimpia ”uudenaikaisia” pitkiä aseita. Sharpsien sotilaskäyttö jatkui sisällissodan jälkeen seuraavien vuosikymmenten intiaanisodissa.

• Denix replika-ase #1142
• Metalliosat kevytmetallivalua
• Aito puutukki
• Ase virittyy ja kuivalaukeaa kuten aito, lukkomekanismi toimii
• Pituus: 1010mm
• Paino:

HUOM! Denix-replika-aseet on tarkoitettu ensisijaisesti koristeiksi, ei teknisiksi mallikappaleiksi. Replikoissa ei ole karkaistuja osia, joten raju käsittely ja replikoiden kuivalaukominen voi mallista riippuen rikkoa replikan laukaisukoneiston virekynnykset, jouset yms. osat.